Anturisignaalien tutkiminen

Tehtävänämme oli mittailla oskilloskoopilla erilaisia antureita. Antureiden sijainnin selvitimme autodatasta. Tutkittavia antureita olivat: kampiakselin/nokka-akselin asentotunnistimen signaali, ilmamassamittarin/imusarjan painetunnistimen signaali, lambda-anturin signaali ja sytytyslaitteiston ensiö- ja toisiojännitesignaali. Autosta josta teimme mittaukset (Skoda Octavia -15) emme löytäneet kampiakselin asentotunnistimen anturia, joten korvasimme sen ABS-anturilla sillä mittaustapa on kummassakin samanlainen, sillä anturi on induktiivinen.
  Mittaus tapahtuu liittämällä mittausjohtimet anturiin siten että se pysyy toiminnassa ja samalla pystyy mittaamaan signaalit. Tietokoneelta valittiin kohta ''Autot'' josta pystyi valitsemaan mitattavan kohteen, jonka jälkeen tietokone avasi sivun jossa kerrottiin kuinka johdotukset liitetään ja kuinka mittaus tapahtuu, sen ohessa löytyi myös esimerkkikäppyrät joista näki minkälaista käppyrän kuuluu mitattaessa olla.


ABS-anturin mittaus
ABS-anturi on induktiivinen, kaksinapainen anturi. Induktiiviseen anturiin induktoituu jännite kun hammaskehä leikkaa anturin magneettikentän. Toimintaa mitataan liittämällä mittausjohtimet ABS-anturin liittimiin oskilloskoopilta. Käppyrää tulee sen mykaan mitä renkaat pyörivät, tiheämpää pyöriessä lujempaa ja loivempaa kun renkaat pyörii hitaampaa.
 

Nokka-akselin asentotunnistimen signaalin mittaus

Skodassa Nokka-akselin asentotunnistin on Hall anturi. Hall-anturin toiminta perustuu elektroneihin vaikuttavaan magneettiseen voimaan, joka aiheuttaa jännite-eron johtimen reunojen välille. Hall-anturin toiminta ei perustu induktioon, joten se pystyy havaitsemaan myös paikallaan pysyviä magneettikenttiä. Hall-anturin käppyrä eroaa siitä että se on kantikasta ja induktiivinen on terävämpää. Niiden ero on myös siinä että hall-anturi toimii sähkön avulla ja induktiivinen tuottaa itse sähkön magneettikentän avulla, niinkuin ylempänä mainittu. Oskilloskooppi liitetään taas y-haaroilla liittimeen ja mitataan. Näytölle piirtyy nokka-akselin hampaiden kuvio ja siitä voidaan päätellä nokka-akselin asento.

Sytytyslaitteiston ensiö- ja toisiojännitesignaalin mittaus

Mittauksessa käytimme Skodassa olevia yksikköpuolia. Sytytyspuolassa olevasta ensiökäämistä katkotaan virtaa jolloin ensiökäämi synnyttää jännite piikin. Jännite piikki ohjataan toisiokäämille, joka vahvistaa jännitepiikin vielä suuremmaksi jännitepiikiksi. Toisiokäämin synnyttämä suuri jännitepiikki ohjataan sytytystulpalle. Mittauksessa mittasimme virtapihdeillä puolan ensiökäämille menevää virtaa, puolan virtajohdosta (vihreä kuvaaja), jännitettä puolalta tulevasta signaali johdosta (sininen kuvaaja). Toisiokäämin jännitepiikkejä mittasimme puolan päälle asetettavalla yleistoisio adapterilla (punainen kuvaaja).

Ilmamassamittarin signaalin mittaus

Ilmamassamittarin tehtävänä on mitata kuinka paljon ilmaa moottori saa eri kierroksilla, jotta ilman sekaan osataan syöttää oikea määrä polttoainetta. Mitä enemmän kierroksia sitä enemmän ilmaa, videolta näkyy vaihtelut eri kierroksilla. Oskilloskoopilla mitattaessa nähdään jos auto saa esim. liian vähän ilmaa. Taas teimme liittimelle y-haarat ja liitimme oskilloskooppiin. Teimme tämän mittauksen E46 Bemariin, koska Skodassa ei ollut ilmamassamittaria.

Imusarjan painetunnistimen signaalin mittaus

Imusarjan painetunnistin eli MAP anturi kertoo moottorin ohjausyksikölle, minkä suuruinen paine imusarjassa kulloinkin vallitsee. Ilman lämpötilan, paineen ja moottorin pyörintänopeuden perusteella ohjausyksikkö laskee moottorin kuormitustilanteen, jonka perusteella polttoaineen suihkutusmäärää ja sytytysennakkoa säädetään.Tyhjäkäynnillä käppyrä on tasaista, mutta muuttuu kaasuttaessa, videossa muutos on aika heikosti havaittavissa, koska unohdimme muuttaa asetuksia.

Lambda-anturin signaalin mittaus

Mittasimme samaan aikaan ennen ja jälkeen katalysaattorin olevat lambda-anturit. Lambda-anturit mittaavat pakokaasun jäännöshapen määrää ja välittää siitä tiedon moottorinohjausjärjestelmälle. Mittauksessa mittasimme lambdalta tulevasta signaalijohdosta lambda-anturin signaalijännitettä. Kaasuttaessa signaali muuttuu tiheämmäksi. Etummaisen lambdn jännite vaihtelee 0.1V-0.9V välillä. (0.1V laihalla/ 0.9V rikkaalla).

Ryhmässämme oli tekemässä: Sarissa Tiihonen, Topi Patinen ja Minka Pekkala

Tehtävä oli toisaalta haastava ja laaja, mutta kun siihen perehtyi hyvin ennen tekemistä niin pärjäsi. Johdoitusten tekeminen tuntui vaikealta mutta loppupeleissä sekin oli helppo juttu. Opin käyttämään oskilloskooppia.

Voimansiirron huolto ja korjaus osanäyttö

Voimansiirto
Vetoakselin stefan vaihto firman Toyota Yarikseen

Tämä työ aloitetaan ottamalla rengas ja napamutteri irti. Tämän jälkeen irroitetaan tukivarsi.
      

Sitten irroitetaan vetoakseli pyörästä. Tässä autossa se oli hyvin kiinni :D Jouduin käyttämään hyvin kovaäänistä ''päryä'' jolla sain vetoakselin pään irtoamaan, seuraavaksi köytin liinalla pyörän sivuun pois edestä jotta sain työskentelytilaa enemmän.
Seuraavaksi laitoin imeytysliinan ja öljyämpärin auton alle sillä vetoakselia irroittaessa vaihdelaatikkoöljyt valuvat pihalle.




Tämän jälkeen pistin akselin sivuun ja keskityin stefan vaihtamiseen. Siihen oli oma työkalunsa, koukun tapainen varsi jolle kukaan ei tiennyt oikeaa nimeä:D sillä sai nätisti stefan irti. Tästä vaiheesta valitettavasti ei ole kuvia. Kun vanha stefa saatiin pois, voitiin tutkia siitä vauriot ja varmistaa se vuotosyyksi. Uutta stefaa kiinni laitettaessa tasaisesti paikalleen tarvittiin isoa hylsyä ja vasaraa jolla naputeltiin tasaisesti. Lopuksi vielä katsottiin työntömitalla että onko se suurinpiirtein jokapuolelta samalla kohdalla.
Stefa on nyt siis paikallaan ja voidaan laittaa vetoakseli takaisin paikalleen. Tässsä täytyy olla tarkka, jotta akseli menee kohdalleen oikeille booreille, sitten varovainen napautus ja varmistus että akseli meni paikalleen.   Sitten voidaankin vapauttaa pyörä liinoilta ja laittaa akseli myös toisesta päästä paikoilleen, tukivarsi ja napamutteri kiinni. Napamutteriin täytyi hakata taltalla ja vasaralla lovi, jotta se pysyy varmasti kiinni eikä lähde löystymään. Rengas kiinni.
Seuraavaksi valutin loputkin vaihteistoöljyt pihalle tyhjennyspropusta. Tiivisteen vaihto ja proppu kiinni. Seuraavaksi täyttöproppu auki ja ja uudet laatikkoöljyt sisään. Tähän autoon öljyä meni lähemmäs kaksi litraa. Taas tiivisteen vaihto ja proppu kiinni.

    

Kun öljyt oli vaihdettu seuraavana oli 'koeajo', pakokaasuletku autoon kiinni ja autoa sen verran ylös että pystyi 'ajamaan' autoa nosturilla. Kävin kaikki vaihteet läpi muutamaan otteeseen, sitten sammutin auton ja nostin ylös. Varmistaakseni ettei stefa vuoda enää. Eikä vuotanut. Remontti oli siis onnistunut ja auto oli valmis.

    

Autonkorin sähkövarustetyö näyttö

Tämän näytön tein työkaverin autoon, Nissan Almeraan, jossa oli ongelmia radion kanssa. Radio oli tomiva mutta jostain syystä kun sen liitti auton johtoihin ei virtaa tullutkaan tarpeeksi radiolle.
Tarkistin radion toimivuuden laittamalla siihen herätepiuhan, virtapiuhan ja maapihan kiinni ja liitin ne akkuun, radio lähti päälle.
Seuraavaksi pääsin tutkimaan autoon johdotuksia. Kokeilin virtakynällä tuliko johtoihin virtaa. Samalla katsoin myös onko sulakkeet kunnossa, johtoihin tuli virtaa ja sulakkkeetkin oli kunnossa.
Sitten johtoja tutkimalla selvisi että ne oli melko heikossa kunnossa ja niissä oli huono liitäntä, ja maitakin tuli melko heikosti ja sen vuoksi virta ei kulkenut mankalle hyvin.
Tämän seurauksena aloin vetämään uutta virtapiuhaa ja maapiuhaa. Virran otin rosvoliittimellä hätävilkuilta ja maan luonnollisesti rungosta. Otin näihin myös hiukan vahvempaa johtoa ''asiakkaan'' pyynnöstä.
Tämän jälkeen myös purin vanhat liitännät ja suojasin johtojen päät sähköteipillä jottei ne pääsisi räpsimään maihin ja polttamaan sulaketta.
Liitin radion auton johtoihin ja se lähti kuin lähtikin päälle, hetken selattuani radiokanavia huomasin että apukuskin puoleinen kaiutin ei toimi.
Otin mankan irti ja rupesin selvittämään mikä siellä ahdistaa. Huomasin että kyseisen kaiuttimen johto oli poikki, tämä oli varmasti entisen omistajan jäljiltä sillä johdot olivat eriväriset ja jälkikäteen asennetut. Liitin johdot yhteen ja suojasin liitännän sähköteipillä. Löin radion takaisin johtoihin ja laitoin sen päälle kuunnellakseni toimiiko kaiutin, ja kyllähän se toimi. Sitten otin radion vielä hetkeksi pois jotta sain asetettua johdot nätisti, ja laitettua paneelin ja hätävilkkukytkimen takaisin paikalleen ja liitettyä radion myös paikalleen. Kaikki oli nyt kohdallaan ja toimi niinkuin pitikin. Työ oli valmis.

Testiliitännät

Auton korin sähkövarustetyöt

Tuulilasin ja ajovalojen pyyhkimet ja pesimet

Tuulilasinpyyhkimien moottorille tulee virta sytytyksen virtapiiriltä releen kautta sulakkeelle ja siitä pyyhkijöiden  vipukytkimelle. Pyyhkijöiden sekä pesimien käyttöä hallitaan ohjauspyörän oikealla olevasta vipukatkaisijasta. Vipukatkaisijasta valitaan mihin virta syötetään. Vipua kääntämällä ylös taikka alas tuulilasin pyyhkimet saavat virtaa ja voidaan valita pyyhkimisnopeus. Pesunesteen moottori saa virtaa kun vipua vetää itseensä päin, ja näin tuulilasille tulee pesunestettä ja pyyhkijät pyyhkivät. Vipukatkaisijan päässä olevasta napista painamalla takalasin pyyhkijän moottori saa virtaa oman sulakkeensa kautta ja aloittaa toimintansa.

Pyyhkijöiden vipukytkin

Pyyhkijät ja moottorin sijainti

Takalasin pyyhkijä

Pyyhkijöiden moottori

Pesunestemoottori

kytkentäkaavio

Äänimerkinantolaite

Saa virran akulta ja virtalukolta, kiertää sulakkeiden kautta äänimerkin kytkimelle ja ratissa olevaa kytkintä painamalla syntyy äänimerkki.

äänimerkinantolaitteen kytkentäkaavio

Ohjauspyörässä äänimerkin kytkin

3. Lämmitys ja puhallinlaitteet

Virta tulee virtalukolta sulakkeen kautta säätimelle, jolla säädetään kuinka paljon virtaa kulkee puhaltimen moottorille.

Virta kulkee puhaltimen moottorille ja jäähdytysnesteen lämmönsäätöventtiilille.

Virta menee virtalukon kautta sulakkeen ja käyttösäätimen kautta ohjainlaitteelle, josta releen kautta lämmittimen vastuksille.

lämmityslaitteen säädöt
(vasemmalla lämpötilan säätö, keskimmäisenä puhallinmoottorin nopeus, oikealla ilman suunta.)

 Istuinlämmittimet sekä lasin- ja peilinlämmittimet

Takalasin lämmitys:
Virta tulee akulta releen kautta sulakkeelle ja siitä takalasinlämmittimen kytkimelle. Kytkimellä kytketään virta kulkemaan takalasinlämmittimien vastuksille, jolloinka takalasi lämpenee.

Lämmitetyn takaikkunan kytkentäkaavio

Takalasin lämmityksen vastukset

Istuinlämmitin:
Virta menee sulakkeen kautta istunlämmittimien kytkimille, josta säätämällä säädetään virtaa istuinlämmittimien vastuksille. Kytkimestä säädetään kuinka lämpimäksi istuin halutaan ja siitä myös kytketään lämmitys pois päältä.

Istuinlämmityksen kytkentäkaavio

Istuinlämmittimien säätökytkimet

Lämmitettävät istuimet

Mittaristo

Mittaristolle virta kulkee virtalukon kautta, virta kulkee ohjausmoduulille ja lisävaroitusmoduulille joista se kulkee eri antureille. (esim. öljynpaine ja -lämpötila, jäähdytysnesteen taso, polttoaineen taso, valot) Mittaristosta näkee nopeuden, kierrokset, kellon, kilometrit, polttoaineen tason, moottorin lämpötilan, valojen merkkivalot ja ulkolämpötilan, myös mahdolliset vikakoodit.










Vakionopeudensäädin

Vakkarille virta kulkee akulta, virta tulee sulakkeiden kautta monitoimiviikselle josta kytketään vakionopeudensäädin päälle. Kun viiksestä asetaan kohta ''ON'', vakionopeudensäädin aktivoituu ja painamalla ''SET'' näppäintä asetetaan nopeus. Nopeutta säädetään painamalla ''SET'' näppäintä ylöspäin ''RES'' ja hidastetaan painamalla alaspäin ''SET''. Vakionopeudensäätimen virta kulkee myös törmäyskytkimelle, jarrulle ja moottorinohjausmoduulille. Jarrua painamalla vakionopeudensäädin kytkeytyy pois päältä, kuten myös sen saa pois päältä asettamalla viiksestä kohta ''OFF''.








 Keskuslukitus

Keskuslukitukselle virta kulkee akulta ja virtalukolta. Akulta menee suoravirta sulakkeen kautta hälytin ja keskuslukituksen ohjausmoduulille. Keskuslukitusmoottoreita ohjataan ohjausmoduulilla.  Keskuslukitusmoottoreissa on keskuslukitussignaalin tunnistin avainta varten. Keskuslukkoa voidaan ohjata myös kuskinovessa sijaitsevan kytkimen kautta ja etuovien lukkojen kautta.

ulkopuolen lukko

kuskin oven keskuslukko kytkin

keskuslukituksen kytkentäkaavio

Sähkötoimiset lasinnostimet

Virta menee akulta ohjausmoduulin kautta ovien ikkunannostinkytkimelle ja siitä lasinnostimien moottoreille. Kytkimestä säädetään että nouseeko taikka laskeeko ikkuna ja kuinka paljon.









Aktiivinen turvallisuusjärjestelmä

ABS, se saa virtansa akulta, virta kulkee sulakkeita pitkin ohjainlaitteelle, joka saa tietonsa pyörännopeusantureilta, mittariston, moottorin, vaihteiston ja luistoneston ohjausmoduuleilta ja jarrupolkimen asentokytkimiltä.






Passiivinen turvallisuusjärjestelmä

Tähän luetellaan esimerkiksi turvatyynyt. Turvatyynyjen virta tulee virtalukolta josta se kulkee sulakkeiden kautta ohjausyksikköön. Ohjausyksikkö saa tiedon törmäyksestä jolloin turvatyynyt laukeavat.

Lue vikakoodit

Testipistokkeen

Luimme vikakoodit Autocomin testerillä

Vikakoodeja löytyi kaksin kappalein

Vikakoodit

Vikakoodien poisto